Viulisti ja säveltäjä Agnes Tschetschulin (1859–1942) oli Helsingin Musiikkiopiston (nyk. Taideyliopiston Sibelius-Akatemian) varhainen tähtioppilas. ​​Hän esiintyi opiston konserteissa niin viulistina, pianistina kuin säveltäjänäkin. Helsingin Musiikkiopiston ensimmäiset konsertissa esitetyt oppilassävellykset olivat juuri Tschetschulinin kynästä lähtöisin: kolme liediä, jotka opiston laulunopettaja Emilie Mechelin lauloi opiston Musiikki-illassa 2.4.1884.

Tschetschulin jatkoi opintojaan Berliinin Kuninkaallisessa Musiikkikorkeakoulussa, jossa hän opiskeli viulunsoittoa Joseph Joachimilla ja sävellystä Woldemar Bargielilla. Tschetschulin oli myös maailman ensimmäiseksi ammattimaiseksi naisjousikvartetiksi nimetyn Marie Soldat -kvartetin perustajajäsen. Berliiniläinen Simrock-kustatamo julkaisi Tschetschulinin viulu- ja pianokappaleita 1880-luvun lopulta alkaen. Tschetschulinin meidän päiviimme asti säilyneitä teoksia ovat vain muutamat julkaistut laulut, piano- ja viulukappaleet. Hän kuitenkin sävelsi myös kuoroteoksia, näytelmämusiikkia ja orkesterilauluja sekä todennäköisesti myös jousikvartetti- ja orkesterimusiikkia.

Vuodet 1891–1904 Tschetschulin toimi viulunsoiton ja kvartettisoiton opettajana Cheltenham Ladies’ Collegessa Britanniassa. Britannian kansalainen hänestä tuli vuonna 1904. 1900-luvun alkupuolella hän toimi vapaana muusikkona ja opettajana, ja hän matkusteli runsaasti Euroopassa, erityisesti Saksassa. 1920-luvun alussa hän asettui pysyvästi Tukholmaan antaen yksityistunteja viulunsoitossa ja sävellyksessä.

Agnes Tschetschulinin isosisko Maria Tschetschulin oli Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen julkisen ylioppilastutkinnon suorittanut nainen (1870), konttoristi ja innokas pianonsoiton, teatterin ja naisasian harrastaja. Sopraanoäänestään tunnettu isosisko Jenny (Eugenie) Tschetschulin toimi yksityisenä musiikinopettajana ja pikkusisko Melanie Tschetschulin kieltenopettajana. Tyttärien äiti Hilda Tschetschulin piti kotonaan musiikkisalonkia ja oli aktiivinen pääkaupunkiseudun musiikkiseuroissa.

Teksti: Susanna Välimäki